Historiaa

4H-toiminta käynnistyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa. Tarkoituksen oli löytää keinoja nuorten työttömyyteen ja pahoinvointiin. Toiminnan tarkoituksena oli tarjota nuorille sellaisia käytännön yrittämisen, työnteon ja arkielämän taitoja, joilla voisi pärjätä yhteiskunnassa ja erityisesti maaseudulla omalla työllään. Samalla pyrittiin levittämään nuorille tietoa maatalouden nykyaikaisista työmenetelmistä.

Suomeen 4H rantautui yksittäisten henkilöiden mukana. He olivat huomanneet toiminnan tarpeellisuuden myös Suomessa. Aluksi 4H-yhdistyksiä kutsuttiin maatalouskerhoiksi ja ensimmäiset niistä perustettiin 1920-luvun puolivälissä. Maatalouskerhot tulivat tarpeeseen.

Huono ravinto ja sen aiheuttamat sairaudet merkitsivät sitä, että 1920-luvun Suomessa vain joka toinen lapsi selvisi täysi-ikäiseksi.Kouluihin tarvittiin kipeästi kouluterveyskasvatusta, keittoloita ja maatalouskerho, jonka avulla pyrittiin saamaan monipuolisempaa ravintoa. Paremman ravinnon ja terveydenhoidon myötä myös lasten terveys kohentui.

Valtakunnalliseksi keskusliitoksi perustettiin Suomen Maatalouskerholiitto vuonna 1928, joka reilu 40 vuotta myöhemmin, vuonna 1969, vaihtoi nimensä Suomen 4H-liitoksi. Alkuaikojen maaseutupainotteinen toiminta on laajentunut taajamiin ja suuriin kaupunkeihin tehtäväksi nuorisotyöksi, joka sisällöltään soveltuu yhtä hyvin maaseudun kuin kaupunkien nuorille.

4H-toiminta on alusta alkaen ollut poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta ja sillä on ollut laajojen kansalaispiirien tuki takanaan.

Tuusulan 4H


Tuusulan ensimmäinen maatalouskerho (myöhemmin 4H) aloitti toimintansa 1927. Kerholainen sai 2 perunaa neuvojalta ja kaksi satoa myöhemmin kerholaisella oli 130 kiloa perunaa noista kahdesta perunasta kasvatettuna.

1930- ja 1940-luvuilla pula-aika jatkui. Sota toi mukanaan säännöstelyn ja ruokaa oli rajoitetusti saatavissa. Onneksi kerholaiset saivat avustuksina siemeniä, joista 9-14-vuotiaat nuoret kasvattivat vihanneksia ja juureksia. Lisäksi kerättiin marjoja ja sieniä metsistä. Näin saatiin tarpeellista lisää ruokapöytiin.

Kerholaisten panos maamme elintarviketuotannossa oli korvaamaton. Isät ja veljet olivat sodassa, äidit ja vanhemmat sisaret taas palvelemassa maataan muun muassa maatalouden, sairaaloiden ja teollisuuden parissa.

Sodan jälkeen, 1950-luvulla, maatalouskerhot opastivat nuoria tuleviin käsityö- ja maatalousammatteihin. Verhoiltiin, maalattiin, tapetoitiin ja opeteltiin moottoreiden huoltamista. Nuoret olivat innostuneita uudesta tekniikasta. Pidettiin metsänistutuskilpailuja. Myös kansainvälinen nuorisovaihto käynnistyi.

50-luvun mottona oli ”huomispäivän kansa kasvatetaan jo tänään”.

1960-luvulla kerhotoiminta muutti muotoaan yhteiskunnan muutosten mukana. Tehtaat tekivät viljelysopimuksia maatalouskerholaisten kanssa. Marjoja myytiin muun muassa Chymoksen tehtaille. Nuoret opettelivat myös taimikoiden viljelyä. Metsistä kerättiin käpyjä ja niistä saadut siemenet kylvettiin lavoihin. Niistä saadut taimet myytiin metsänomistajille. Tätä tehdään vieläkin 4H-yritysprojekteina. Kerhotoiminta levisi myös kaupunkeihin.

1970-luvulla jatkettiin käytännön ympäristötyötä, tehtiin puutarhatuotteita ja pidettiin kesäpossuja. Puuntaimia Suomen 4H-kerhot myivät kaikkiaan 23 miljoonalla markalla!

Lannoitesäkkejä alettiin kerätä valtakunnallisesti teollisuuden raaka-aineeksi. Tätä työtä tehdään edelleen Tuusulassa.

1980-luvulla 4H:n käytännön kerhotoiminta jatkui alkutuotantopainotteisena. Luomutuotannosta tuli keskeinen asia Bioska-tuotteiden kautta.

1990-luvulla Suomi ajautui lamaan ja hyvinvointivaltiota ajettiin alas. Erilaisia valtionapuja leikattiin tuntuvasti, mikä vaikutti myös 4H:n toimintaan.

Työvoimahallinnon kanssa aloitettiin nuorten työllistäminen. Vielä tänäänkin 4H työllistää tuhansia nuoria erilaisiin työtehtäviin eri puolilla Suomea.

2000-luvulla siirryttiin nettikauteen ja 4H-liitto uudisti kerhotehtävänsä. Netin kautta on saatavissa toista tuhatta erilaista TOP-tehtävää, joita voimme käyttää toiminnassamme.

Työnuorten tehtävät ovat muuttuneet. Taajamissa on saatavissa dogsitter-, koti-, vanhus- ja pihapalveluja.

Toiminnassamme metsä on edelleen tärkeä: siellä tehdään töitä, sinne tehdään retkiä ja tutustutaan luontopolkuihin. Lisäksi hoidamme maatilojen eläimiä ja hevostaitajiakin löytyy. Leirejä järjestetään kesäisin. Vuonna 2008 nostettiin teemaksi yrittäjyyskasvatus.

Vuonna 2010 järjestettiin EKO-hanke, jossa Tuusulan Hyökkälän koulun kahdeksasluokkalaiset tutustettiin ekologisempaan ajattelutapaan ja kuinka luonnonvarojamme voi säästää.